Kesäreissu 2020 16.07.2020

Aamulla heräsin kun käytävästä kuului jotain mölinää ja puhelimen tarkistus kertoi että on jo muutenkin aika nousta. Aamupalalla ei ruuhkaa ollut joten se oli nopeasti suoritettu, kamat kasaan ja pyörän pakkaus. Pyörää nysvätessä paikan siivooja alkoi räyhäämään ranskalaiselle perheelle kun he tulivat takaovesta parkkipaikalle, samasta ovesta mistä sinne kuuluukin kulkea ja näin on tehty jo kymmeniä vuosia. Siivooja oli sitä mieltä että hotelliin kuljetaan pääovesta joka aiheuttaisi satojen metrien kävelyn. Kielimuurin takia syy ei selvinnyt ja homma ohitettiin olan kohautuksella, jälkeenpäin mietin että liittyykö korona jotenkin asiaan. No ei kun matkaan ja keula kohti kotia. Reitiksi oli päätetty etelän puoli ja mukavaa sorapätkää löytyi vaikka kuinka. Välillä maasto muuttui kumpuilevaksi ja tiekin oli päällystetty, leppoista ajettavaa. Reitille olisi osunut ingalinan ydinvoimala jonne pääsee kuulemma tutustumaan mutta nyt korona aikaan kierroksia ei järjestetä. Majapaikaksi valikoitui Rezekne koska siellä ei oltu koskaan käyty. Majoitus valikoima ei ollut järin kattava ja hinnan perusteella hotelliksi valikoitui Hotel Latgale. Sisään kirjautuessa oli erikoista kun nimiä ja osoitteita piti laittaa useampaan paperiin. Hotellissa oli erikoinen tuoksu jonka hetken päästä tunnistin samaksi joka tulee neuvostotasavallan elektroniikasta. Se tuttu Priboi putkivahvistin aromi. Suihkun ja päivällisen jälkeen kylille kävelemään. 

Kaupunkia halkoi samanniminen joki, jonka varteen oli tehty ulkoilureitti. Kun se oli kävelty oli aika lähteä jo nukkumaan.